Invandrarnas yrkesutbildning och sysselsättning i Finland: [Immigrants’ vocational education and employment in Finland]

Johanna Lasonen; Marianne Teräs; Carine Cools

doi:10.3384/njvet.2242-458X.20103138

Authors

Johanna Lasonen University of South Florida, USA
Marianne Teräs Stockholms universitet, Sverige
Carine Cools University of Jyväskylä, Finland

DOI:

https://doi.org/10.3384/njvet.2242-458X.20103138

Keywords:

immigration, recognition, vocational education, employment, transition

Abstract

In Finland, immigration has increased in recent decades. An equal quality of life and position for immigrants is a vocational and social challenge. In our article, we examine the challenges adult immigrants face in Finland regarding the recognition of professional qualifications, skills and employment and their children's access to education. As a result, we have two different points of view: adults in working life and young people in school transitions. The research materials were collected through interviews and surveys. The results suggest that adult immigrants usually have their skills recognised in the labour market only when the person obtains an overlapping or supplementary vocational training in Finland. Adolescents’ school transitions are tied to at least three types of factors: the young people themselves, issues related to the community, and services offered by society. The authorities reiterated the importance of language skills, the motivation, and community services, while the young people promoted the social community: the importance of friends and families. The results highlight the importance of cooperation between the authorities, homes and young people so that young people can receive support at special stages in their lives.

References

Alitolppa-Niitamo, A. (2003). Liminaalista jäsenyyteen: Somalinkielisten nu-orten siirtymien haasteita [Från liminal till medlemskap: Utmaningar för övergången för somalisktalande ungdomar]. I P. Harinen (Red.), Kamppailu-ja jäsenyyksistä etnisyys, kulttuuri ja kansalaisuus nuorten arjessa (s. 17–32). Nuorisotutkimusverkosto, Nuorisotutkimusseura.

Braun, V. & Clarke, V. (2006). Using thematic analysis in psychology. Qualita-tive Research in Psychology, 3(2), 77–101.

CEDEFOP (The European Centre for Development on Vocational Training). (2008). Terminology of education and training policy: A multi-lingual glossary [Terminologi för utbildning och utbildningspolitik: En flerspråkig ord-lista]. Office of Official Publications of the European Union.

Eurostat. (2020a). Migrant integration statistics – labour market indicators [Statistik över migrationsintegration – indikatorer på arbetsmarknaden]. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-ex-plained/index.php?title=Migrant_integration_statistics_%E2%80%93_labour_market_indicators

Eurostat. (2020b). Unemployment by gender [Arbetslöshet efter kön]. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-ex-plained/index.php?title=Unemployment_statistics#Unemployment_by_gender

Fraser, N. (1997). Justice interrupts: Critical reflections on the “postsocialist” condi-tions [Rättvisa avbryter: Kritiska reflektioner över “postsocialistiska” vill-kor]. Routledge.

Guest, G., MacQueen, K.M. & Namey, E.E. (2012). Applied thematic analysis [Tillämpad tematisk analys]. SAGE.

Haikkola, L. (2012). Monipaikkainen nuoruus: Toinen sukupolvi, transnationaalisuus ja identiteetit [Multilokal ungdom: Andra generationen, transnationalitet och identiteter]. (Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2012: 15). Helsingin ylio-pisto, Sosiaalitieteiden laitos.

Heath, A. & Cheung, S.Y. (2007). Unequal chances: Ethnic minorities in Western labour markets [Ojämna chanser: Etniska minoriteter på västerländska ar-betsmarknader]. Oxford University Press.

Heath, A., Rothon, C. & Kilpi, E. (2008). The second generation in Western Europe: Education, unemployment, and occupational attainment [Den andra generationen i Västeuropa: Utbildning, arbetslöshet och yrkesutbild-ning]. Annual Review of Sociology, 34(1), 211–235.

Helsingfors stads faktacentral.(2013). Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2013 [Utländsk population i Helsingfors år 2013]. Tilastoja 31/2013. Helsingin kaupunki.

Justitieministeriet. Lag om främjande av integration. (1386/2010).

Honneth, A. (1992). Integrity and disrespect: Principles of a conception of mo-rality based on the theory of recognition [Integritet och respektlöshet: Prin-ciper för en moralisk uppfattning baserad på teorin om erkännande]. Politi-cal Theory, 20(2), 187–201.

Honneth, A. (1995). Patterns of intersubjective recognition: Love, rights, and solidarity [Mönster av intersubjektiv erkännande: Kärlek, rättigheter och solidaritet]. I A. Honneth (Red.), The struggle for recognition: The moral gram-mar of social conflicts (s. 92–130). Polity Press.

Honneth, A. (2004). Recognition and justice [Erkännande och rättvisa]. Acta Sociologica, 47(4), 351–364. doi: 10. 1177/0001699304048668

Hviid, P. & Zittoun, T. (2008). Editorial introduction: Transitions in the process of education [Redaktionell introduktion: Övergångar i utbildningsproces-sen]. European Journal of Psychology of Education 23(2), 121–130.

Jaakkola, M. & Reuter, A. (2007). Maahanmuuttajanaiset entisen Neuvostolii-ton alueelta: Resurssit ja sijoittuminen työmarkkinoille [Invandrarkvinnor från före detta Sovjetunionen: Resurser och rankning]. I T. Martikainen & M. Tiilikainen (Red.), Maahanmuuttajanaiset: Kotoutuminen, perhe ja työ (s. 335–358). Väestöliitto.

Kilpi, E. (2010). Toinen sukupolvi peruskoulun päättyessä ja toisen asteen kou-lutuksessa [Den andra generationen på slutet av grundskolan och på gym-nasiet]. I T. Martikainen & L. Haikkola (Red.), Maahanmuutto ja sukupolvet (s. 110–132). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kilpinen. J. & Salonen, M. (2011). Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulut-uksen tila lukuvuonna 2009–2010 [Läget för studerande med invandrarbak-grund inom den grundläggande yrkesutbildningen läsåret 2009–2010]. Kou-lutuksen seurantaraportti 2011/3. Utbildningsstyrelsen.

Kuusela, J., Etelälahti, A., Hagman, Å., Hievanen, R., Karppinen, K., Nissilä, L., Rönnberg, U. & Siniharju, M. (2008). Maahanmuuttajaoppilaat ja koulutus – Tut-kimus oppimistuloksista, koulutusvalinnoista ja työllistymisestä [Invandrarelever och utbildning – Forskning om lärandemål, utbildningsval och sysselsätt-ning]. Opetushallitus.

Lasonen, J. (2009). Tavoitteena tunnustuksen antamisen tasavertaisuus [Syftet att ge likvärdighet i erkännande]. I J. Lasonen & M. Halonen (Red.), Kult-tuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä (s. 145–153). FERA (Finn-ish Education Research Association).

Lasonen, J. (2010). Multiculturalism in the Nordic countries [Multikulturalism i de nordiska länderna]. I C. Grand & A. Portera (Red.), Intercultural and mul-ticultural education: Enhancing global interconnectedness (s. 261–278). Routledge, Taylor & Francis.

Lasonen, J., Cools, C. & Teräs, M. (2011). Migrant women’s access to education and work: A Finnish case reflected with European research literature [Invandrar-kvinnors tillgång till utbildning och arbete: Ett finskt fall som återspeglas i europeisk forskningslitteratur]. ECER Conference presentation. Ber-lin/Germany, September 2011.

Latomaa, S., Pöyhönen, S., Suni, M. & Tarnanen, M. (2013). Kielikysymykset muuttoliikkeessä [Språkfrågor i migration]. I T. Martikainen, P. Saukkonen & M. Säävälä (Red.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yh-teiskunta (s. 163–183). Gaudeamus.

Liebkind, K., Mannila, S., Jasinskaja-Lahti, I., Jaakkola, M., Kyntäjä, E. & Reu-ter, A. (Red.) (2004). Venäläinen, virolainen, suomalainen: Kolmen maahanmuutta-jaryhmän kotoutuminen Suomeen [Ryska, estniska, finska: Integrering av tre invandrargrupper i Finland]. Gaudeamus.

Lindberg, M.E. (2008). Higher education-to-work transitions in the knowledge society: The initial transition and positional competition point of view [Övergångar från högre utbildning till arbete i kunskapssamhället: Den in-ledande övergången och positionell konkurrenssynpunkt]. Higher Education in Europe, 33(4), 375–385.

Martikainen, T., Saari, M. & Korkiasaari, J. (2013). Kansainväliset muuttoliik-keet ja Suomi [Internationella migration och Finland]. I T. Martikainen, P. Saukkonen & M. Säävälä (Red.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suo-malainen yhteiskunta (s. 23–54). Gaudeamus.

Rumbaut, R. (2007). Ages, life stages, and generational cohorts [Åldrar, livsstadier och generationskohorter]. I A. Portes & J. DeWind (Red.), Re-thinking migration: New theoretical and empirical perspectives (s. 342–387). Berghahn Books.

Ruotsalainen, K. & Nieminen, J. (2012). Toisen polven maahanmuuttajia vielä vähän Suomessa [Det finns några andra generationens invandrare i Finland]. Häm-tad 12 mars 2015 från http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-07-04_003.html?s=0

Salmela-Aro, K. (2008). Motivaatio ja hyvinvointi elämän siirtymissä [Moti-vation och värmående i livets övergångar]. Psykologia, 43(5), 374–379.

Schuster, A., Desiderio, M.V. & Urso, G. (2013). Recognition of qualifications and competences of migrants [Erkännande av migranternas kvalifikationer och kompetenser]. International Organization for Migration. Hämtad 10 april 2015 från http://www.migrantwomennetwork.org/IMG/pdf/ENoMW_and_EWL_Rese-arch_Study_Migrant_Women_s_Access_to_Labourmarket_March_2012.pdf

Statistikcentralen. (2020). Suomi lukuina 2020 [Finland i siffror 2020]. Hämtad från http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_sul_202000_2020_23212_net.pdf

Säävälä, M. (2013). Maahanmuutto perheilmiönä [Invandring som fa-miljfenomen]. I T. Martikainen, P. Saukkonen & M. Säävälä (Red.), Muutta-jat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (s. 101–122). Gaudea-mus.

Taylor, C. (1994). The politics of recognition [Politik för erkännande]. I A. Gutmann (Red.), Multiculturalism and the politics of recognition (s. 25–73). Princeton University Press.

Teräs, M. (2012). Intercultural space as transitional space: Movements, trans-formations and dialectical relations [Interkulturellt utrymme som över-gångsrum: Rörelser, transformationer och dialektiska relationer]. Research in Comparative and International Education, 7(4), 503–513.

Teräs, M. & Kilpi-Jakonen, E. (2013). Maahanmuuttajien lapset ja koulutus [In-vandrares barn och utbildning]. I T. Martikainen, P. Saukkonen & M. Säävä-lä (Red.), Muuttajat: Kansainvälinen muuttoliike ja suomalainen yhteiskunta (s. 184–202). Gaudeamus.